On helppo eksyä henkisessä keskustelussa pois siitä, mitä henkisyys itsessään on. Henkisyys ei ole sama asia kuin niin moni muu asia. Liitämme helposti henkisyyteen saman asenteen kuin vaikkapa koulunkäyntiin, työhön, perheeseen, harrastuksiin ja niin edelleen. Henkisyys ei sinänsä edes voi olla harrastus. Se ei voi myöskään liittyä esim. sukupuoleen, niinkuin se niin usein liittyy: naiset kiinnostuvat vaikkapa joogasta, ja se on henkistä. Mutta jos he kiinnostuvat vain joogan fyysisestä puolesta, kiinnostus on hyvin pinnallista. Haluaisinkin luoda keskustelua henkisyyden syvyydestä: ei pinnasta. Pintaan kuuluu niin paljon kaikenlaista: hepeneitä, käytöstapoja, tiettyjä kiinnostuksen kohteita jne. Syvyys sen sijaan on jotain hyvin muuta.
Syvyys on tietoisuutta. Syvyys ei ole oikeaoppisuutta, se ei ole kymmeniä, satoja tai tuhansia vuosia vanhojen kirjoitusten hyväksymistä sellaisenaan. Uusi Testamentti on rakennettu paljon Jeesus Kristuksen virallisen elinajan jälkeen, se rakentui ensimmäisinä kahtena vuosisatana, ja sen sisällön väärentäminen uusilla käännöksillä on jatkunut nykyaikaan asti. Nizzan neuvosto vuonna 325 taas selvensi yleistä käsitystä Jeesus Kristuksen ominaisuuksista: kyseinen neuvosto ei luonut Uutta Testamenttia.
Jeesus Kristus käytti symbolista kieltä, ja Uudesta Testamentista voi löytää kaikkien maailman mysteerivihkimysten opit. Se ei ole eikä alunperin väittänytkään olevansa ainutlaatuinen teos. Kaikki uskonnot ovat kotoisin samasta lähteestä ja ovat impulssi sille maailmalle, ihmiskunnalle ja olosuhteille, jona se on ilmestynyt. Se aika, jossa me elämme nyt, on niiden mysteereiden uudesti ymmärtämistä, joita kaikissa eri uskonnoissa on opetettu eri tavoin.
Syvyys on tietoisuutta. Syvyys ei ole oikeaoppisuutta, se ei ole kymmeniä, satoja tai tuhansia vuosia vanhojen kirjoitusten hyväksymistä sellaisenaan. Uusi Testamentti on rakennettu paljon Jeesus Kristuksen virallisen elinajan jälkeen, se rakentui ensimmäisinä kahtena vuosisatana, ja sen sisällön väärentäminen uusilla käännöksillä on jatkunut nykyaikaan asti. Nizzan neuvosto vuonna 325 taas selvensi yleistä käsitystä Jeesus Kristuksen ominaisuuksista: kyseinen neuvosto ei luonut Uutta Testamenttia.
Jeesus Kristus käytti symbolista kieltä, ja Uudesta Testamentista voi löytää kaikkien maailman mysteerivihkimysten opit. Se ei ole eikä alunperin väittänytkään olevansa ainutlaatuinen teos. Kaikki uskonnot ovat kotoisin samasta lähteestä ja ovat impulssi sille maailmalle, ihmiskunnalle ja olosuhteille, jona se on ilmestynyt. Se aika, jossa me elämme nyt, on niiden mysteereiden uudesti ymmärtämistä, joita kaikissa eri uskonnoissa on opetettu eri tavoin.
